Puutarhatontun tarina

Ensimmäisenä eteisessä on vastassa tonttu. Iso, pullea, valkoinen puutarhatonttu. Muistan hyvin ystävällisen hahmon ensimmäiseltä käynniltäni Trustissa, jossa sittemmin olen tutustunut useampaankin heistä. Pari tonttua seisoo keittiössä, yksittäisiä voi tavata työpöydillä ja hyllyjenreunoilla. Neukkarissa heitä on rivi. Ruokakomerossakin vartioi yksi. Alettuani vierailla säännöllisesti Trustin kahvinkeittimellä, olen luonut suhteen myös keittiön kahteen suoraselkäiseen ukkeliin, jotka seisovat kannattelemassa suodatinpusseja. Tervehdin heitä joka kerta, kun käyn ammentamassa luovuuden lähteestä.

Tontuilla on oma merkityksensä Trustin historiassa ja sisäisessä viestinnässä. En avaa niitä tässä, sillä ne eivät suoranaisesti liity minun ja tonttujen väliseen suhteeseen. En edes tiennyt näistä kaikista merkityksistä siinä vaiheessa, kun aloimme tervehtiä toisiamme kahvinkeittimellä. Siihen riitti, että tunnistin heidät – ja samalla jotain itsessäni.

Kyllä, tämä on analogia puutarhatontun ja puhuttelevan brändikertomuksen välillä. Ennen kuin tulin keväällä Trustiin, pidin välivuoden markkinointiviestinnän työstä ja menin viimeistelemään toista tutkintoani Tampereen yliopistoon. Kertomus- ja tekstiteorian gradussani käsittelin sitä, miten vetovoimaiset yrityskertomukset myyvät ihmisille ennen kaikkea tarinan heistä itsestään – eivät yrityksen tarinaa. Kiinnostavimmat kertomukset tarjoavat sellaisen samastuttavan peilauspinnan, että voimme nähdä niissä itsemme. Ne auttavat meitä kertomaan omaa tarinaamme ja saavat uskomaan sen merkityksellisyyteen. Ne antavat omille kokemuksillemme yleisesti tunnistettavan muodon, jolloin ne voidaan ottaa osaksi omaa identiteettiä. Ne saavat meidät pitämään enemmän itsestämme, minkä vuoksi niihin sitoudutaan ja luodaan tunneside. Ne puhuttelevat jotain meissä niin, että niistä kerrotaan myös eteenpäin. Samastuttava kertomus on vetoavan brändin perusta.

No miten ne tontut sitten liittyvät brändinrakentamiseen, te ihmettelette nyt. Olemalla erityisen vetovoimaisia hahmoja, samastuttavia brändipersoonia? Eivät ehkä, mutta on niillä paljon yhteistä hyvän brändin kanssa. Tontun konsepti kestänyt ihailtavasti aikaa ja tarjonnut loputtomasti aineksia erilaisiin kertomuksiin, variaatioihin sekä uskomuksiin. Tunnettuuskin on varsin hyvä ja kansainvälinen. Brändi on itse asiassa niin vahva, että jopa eloton, väritön patsas on välittömästi tunnistettava ja tarjoilee yhdellä vilkaisulla kaiken tonttumaisuutensa. Mutta samalla kun se vaitonaisesti edustaa omaa, persoonallista itseään, se heijastaa minulle myös omat merkitykseni. Kaikki lapsuuden satukirjoista kitcheihin puutarhapatsaisiin ja omille lapsille sepitetyistä tarinoista ranskalaisiin elokuviin puhuvat minulle noissa hahmoissa, kun kohtaamme. Siksi tontuilla on tarina.

Tuttu. Välittömästi tunnistettava. Silti omaleimainen. Samalla sekä inhimillinen että jännittävällä tavalla arkitodellisuuden tuolla puolen. Jatkuvasti läsnä, muttei tyrkytä itseään – hyvä brändi jättää tunteen siitä, että sen on itse löytänyt. Se on esiintynyt kiinnostavassa yhteydessä tai tarjoutunut avuksi tarpeeseen, mutta ei kamppaa minua kesken työpäivän; se ei keskeytä lempiohjelmaani tai täytä ruutuani kesken uutisen lukemisen. Hyvä brändi on myös hyvää viestintää. Mutta mikä tärkeintä, hyvä brändi on hyvä kertoja. Niin hyvä, että silloinkin kun se ei sano mitään, se tuntuu kertovan minulle itsestäni. Sellainen taito tekee jopa puutarhatontusta kiinnostavan.

Saara Harju on Trustin viestintästrategi, konseptisuunnittelija ja kertomuslähettiläs, joka kertoo mielellään lisää brändin rakentamisesta, kertomisesta ja inhimillistämisestä.
Ota yhteyttä niin jutellaan lisää!

Kirjoittaja

Saara Harju
Saara Harju Strategia, viestintä ja konseptit +358 50 353 3856

Aiheeseen liittyvät työkalut